Tuntuu olevan niin muodissa tämä blogienkin kirjoitus kaiken muun hömpän päälle (Facebookin) että tällainen hömppä lähtee helposti mukaan kun "kavereillakin on".. :) Noh, niinpä tässä nyt istutaan koneen ääressä tattina ja pohditaan mitä olisi sanottavaa. Ronjan kanssa siis aloiteltiin kohtuu menestyksellä viime syksynä pelastuskoiraharjoitukset ja nyt sitten tässä emäntä ainakin odottaa kovasti kevättä, että päästään sinne maastoon ja raunioille taas könyämään. Talvi ollaan käyty peko-jengin kanssa yhteislenkeillä ja tottisteltu Lemmikkiareenalla, hyvin alkaa jo tottiskin sujumaan. Kaikki liikkeet on kauhealla hinkutus asteella että saataisiin kuntoon ja uusiakin ollaan opeteltu. Ronjan valeraskaus vaan vetää neidin mielen hiukan vakavaksi joskus joten intoa saisi olla enemmän tuohon touhuun. Keväällä uutena asiana Ronjalle alkaa jälki ja itsekin odotan innolla miten osaa neiti nenäänsä käyttää...onhan nuo ukot vielä tähän mennessä metsästä pois haettu, hiukan harhaillen välillä, mutta meillä aloittelijoille se suotakoon. Emäntä on kouluttanut itseään jälkiteoria päivällä ja käynyt susi-Pulliaisen luennolla kuuntelemassa mitä susi, mitä koira on. Myös VaPePan etsintä-kurssi olisi tiedossa keväällä.

Noh, jospa tämä ankea talvi muuttuisi kohta kevääksi ja aurinko alkaisi kunnolla lämmittämään. Kevään aikana olisi tarkoitus Ronjan kanssa suunnata myös näyttelyihin, ainakin Joensuu ja Lapinlahti on suunnitelmissa, kuin myös Pieksänmäki. Katsotaan syntyykö tulosta vai ei... Helmikuinen Enon ryhmänäyttely meni penkin alle, saatiin H, mutta keväällä nähdään kannattaako näyttelytouhut unohtaa kokonaan vai vieläkö kokeillaan kehässä onnea!

Tänään reippailtiin Masi-manssin kanssa kunnon jää-metsä-lenkki ja päätteeksi vielä käytiin tottistelemassa, nyt tyttöni rakkaani lepää sohvalla ja kuorsaa kuin pieni porsas, aivot siis saatettu nollille, hyvä näin. Jahka tästä itsekin kohta väännyn sänkyyn niin hyvin maistuu uni. Hohhoijaa... Kuulumisiin kaikille!